Suomi, Suomen tasavallan koko nimi, on pinta-alaltaan 338 145 neliökilometriä. Se sijaitsee Pohjois-Euroopassa, rajoittuu pohjoiseen Norjaan, luoteeseen Ruotsiin, itään Venäjään, etelässä Suomenlahdelle ja lännessä Pohjanlahdelle ilman vuorovesiä. Maasto on korkea pohjoisessa ja matala etelässä. Pohjoiset Manselkiahin kukkulat ovat 200-700 metriä merenpinnan yläpuolella, keskiosa on 200-300 metriä moreenimäkiä ja rannikkoalueet ovat tasankoja alle 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomessa on erittäin runsaasti metsävaroja. Maan metsäpinta-ala on 26 miljoonaa hehtaaria ja metsää henkeä kohden on 5 hehtaaria, mikä on toisella sijalla maailmassa henkeä kohti. 69% maan pinta-alasta on metsää, sen peittoaste on ensimmäinen Euroopassa ja toinen maailmassa. Suurin osa puulajeista on kuusimetsää, mäntymetsää ja koivumetsää, tiheä viidakko on täynnä kukkia ja marjoja. Saimaan järvi etelässä on 4400 neliökilometriä ja se on Suomen suurin järvi. Suomen järvet ovat yhteydessä kapeisiin vesiväyliin, lyhyisiin jokiin ja koskiin muodostaen siten vesiväyliä, jotka kommunikoivat keskenään. Sisävesialueen osuus maan kokonaispinta-alasta on 10%. Saaria on noin 179 000 ja järviä noin 188 000. Se tunnetaan "tuhannen järven maana". Suomen rannikko on mutkikas, 1100 kilometriä pitkä. Rikkaat kalavarat. Kolmasosa Suomesta sijaitsee napapiirillä, ja pohjoisessa on kylmä ilmasto, jossa on paljon lunta. Pohjoisimmalla alueella aurinkoa ei voida nähdä talvella 40-50 päivää, ja aurinkoa voidaan nähdä päivällä ja yöllä toukokuun lopusta heinäkuun loppuun kesällä. Sillä on leuto merellinen ilmasto. Keskilämpötila on -14 ° C - 3 ° C talvella ja 13 ° C - 17 ° C.Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 600 mm.

Maa on jaettu viiteen maakuntaan ja yhteen autonomiseen alueeseen, nimittäin: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Oulu, Labi ja Ahvenanmaa.

Noin 9000 vuotta sitten, jääkauden lopussa, suomalaisten esi-isät muuttivat tänne etelästä ja kaakosta. Ennen 12. vuosisataa Suomi oli alkeellisen yhteisöllisen yhteiskunnan aika. Siitä tuli osa Ruotsia 1200-luvun jälkipuoliskolla ja siitä tuli Ruotsin herttuakunta vuonna 1581. Venäjän ja Ruotsin sodan jälkeen vuonna 1809 Venäjä miehitti sen, ja siitä tuli tsaari-Venäjän hallinnossa suuriruhtinaskunta, joka toimi myös Suomen suurherttuana. Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen Suomi julisti itsenäisyyden saman vuoden 6. joulukuuta ja perusti tasavallan vuonna 1919. Suomen ja Neuvostoliiton sodan (tunnetaan Suomessa "talvisodana") jälkeen vuosina 1939 - 1940 Suomi joutui allekirjoittamaan Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen entisen Neuvostoliiton kanssa, joka luovutti alueen Neuvostoliitolle. Vuosina 1941–1944 natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Suomi osallistui sotaan Neuvostoliittoa vastaan ​​(Suomea kutsuttiin jatkossodaksi). Helmikuussa 1944 Suomi allekirjoitti kukistettuna maana Pariisin rauhansopimuksen Neuvostoliiton ja muiden maiden kanssa. Huhtikuussa 1948 allekirjoitettiin "ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunanto" Neuvostoliiton kanssa. Kylmän sodan jälkeen Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Kansallislippu: Se on suorakaiteen muotoinen ja pituuden ja leveyden välinen suhde on 18:11. Lippu on valkoinen. Vasemman puolen leveä sininen ristinmuotoinen nauha jakaa lipun kasvot neljään valkoiseen suorakulmioon. Suomea kutsutaan "tuhannen järven maaksi". Se on lounaaseen päin Itämerta. Lippun sininen symboloi järviä, jokia ja valtameriä, toinen symboloi sinistä taivasta. Kolmasosa Suomen pinta-alasta on napapiirillä, ilmasto on kylmä.Lipun valkoinen symboloi lunta peittävää maata. Lippu risti osoittaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden läheisen suhteen historiassa. Lippu tehtiin noin vuonna 1860 suomalaisen runoilijan Tocharis Topeliuksen ehdotuksesta.

Suomessa on noin 5,22 miljoonaa asukasta (2006). Suurin osa väestöstä asuu maan eteläosassa, jossa ilmasto on suhteellisen leuto. Heistä suomalaisen etnisen ryhmän osuus oli 92,4%, ruotsalaisen etnisen ryhmän osuus 5,6% ja pieni määrä saamelaisia. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. 84,9% asukkaista uskoo kristilliseen luterilaisuuteen, 1,1% uskoo ortodoksiseen kirkkoon.

Suomessa on erittäin runsaasti metsävaroja, 66,7% maasta on rehevän metsän peitossa, mikä tekee Suomesta Euroopan suurimman ja toiseksi maailman metsien peittoasteen, kun metsää on henkeä kohti 3,89 hehtaaria. Runsaat metsävarat antavat Suomelle "vihreän holvin" maineen. Suomen puunjalostus-, paperinvalmistus- ja metsäkoneteollisuudesta on tullut sen talouden selkäranka ja sillä on maailman johtava taso. Suomi on maailman toiseksi suurin paperin ja pahvin viejä ja neljänneksi suurin sellun viejä. Vaikka Suomen maa on pieni, se on hyvin erottuva. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi luotti metsäteollisuuteen ja metalliteollisuuteen tullakseen voimakkaaksi maaksi. Sopeutuakseen kansainvälisen talouden kehitykseen Suomi on sopeuttanut taloudellisen ja teknologisen kehitysstrategiansa ajoissa siten, että sen teknologia ja laitteet energia-, televiestintä-, biologia- ja ympäristönsuojelun aloilla ovat johtavassa asemassa maailmassa. Suomessa on hyvin kehittynyt tietoteollisuus, ja se tunnetaan paitsi maailman kehittyneimmäksi tietoyhteiskunnaksi, mutta se on myös parhaiden joukossa maailmanlaajuisessa kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Bruttokansantuote vuonna 2006 oli 171,733 miljardia dollaria ja asukaskohtainen arvo 32 836 dollaria. Vuonna 2004 Maailman talousfoorumi nimitti Suomen vuosina 2004–2005 "maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi".

Helsinki: Suomen pääkaupunki Helsinki on lähellä Itämerta, se on klassisen kauneuden ja modernin sivilisaation kaupunki. Se ei ainoastaan ​​heijasta antiikin Euroopan kaupungin romanttista tunnelmaa, vaan on myös täynnä kansainvälistä metropolia. Viehätys. Samalla hän on puutarhakaupunki, jossa kaupunkiarkkitehtuuri ja luonnonmaisemat yhdistyvät taitavasti. Meren taustalla, riippumatta siitä, onko meri kesällä sininen vai kelluva jää, talvella, tämä satamakaupunki näyttää aina kauniilta ja puhtaalta, ja maailma kiittää sitä "Itämeren tyttäreksi".

Helsinki perustettiin vuonna 1550 ja siitä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812. Helsingin väkiluku on noin 1,2 miljoonaa (2006), mikä on yli viidesosa koko Suomen väestöstä. Verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin Helsinki on nuori kaupunki, jolla on vain 450 vuoden historia, mutta hänen rakennuksensa ovat sekoitus perinteistä kansallista romantiikkaa ja moderneja muotisuuntauksia. Värikkäitä rakennuksia on jaettu kaupungin joka kolkkaan. Niiden joukossa voit paitsi nähdä uusklassikkojen ja jugendtyön mestariteoksia, myös nauttia veistoksista ja katunäkymistä, jotka ovat täynnä pohjoismaista makua, mikä saa ihmiset tuntemaan Ylimääräinen rauhallinen kauneus.

Helsingin tunnetuin arkkitehtoninen kompleksi on Helsingin tuomiokirkko ja sitä ympäröivät vaaleankeltaiset uusklassiset rakennukset Senaatintorilla kaupungin keskustassa. Katedraalin lähellä sijaitseva South Wharf on satama suurille kansainvälisille risteilyaluksille. Eteläisen laiturin pohjoispuolella sijaitseva presidentin palatsi on rakennettu vuonna 1814. Se oli tsaarin palatsi tsaarivenäjän hallinnassa ja siitä tuli presidentin palatsi sen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Presidentinlinnan länsipuolella sijaitseva Helsingin kaupungintalon rakennus on rakennettu vuonna 1830, ja sen ulkonäkö säilyttää edelleen alkuperäisen ulkonäön. South Wharf -aukiolla on avoinna ympäri vuoden avoinna oleva vapaakauppa. Toimittajat myyvät tuoreita hedelmiä, vihanneksia, kalaa ja kukkia sekä erilaisia ​​perinteisiä käsitöitä ja matkamuistoja, kuten suomalaisia ​​veitsiä, poronahkoja ja koruja. Paikka.