Bosnia ja Hertsegovina, koko nimi Bosnia ja Hertsegovina, sijaitsee entisen Jugoslavian keskiosassa Kroatian ja Serbian välissä. Pinta-ala on 51129 neliökilometriä. Väkiluku on 4,01 miljoonaa (2004), josta Bosnia ja Hertsegovinan federaation osuus on 62,5% ja Serbian tasavallan 37,5%. Tärkeimmät etniset ryhmät ovat: bosnialaiset (toisin sanoen muslimien etninen ryhmä entisellä eteläisellä kaudella), joiden osuus koko väestöstä on noin 43,5%; serbialaisten etnisten ryhmien osuus on noin 31,2% koko väestöstä; kroatialaisten etnisten ryhmien osuus on noin 17. 4%. Kolme etnistä ryhmää uskovat islamiin, ortodoksiseen kirkkoon ja katolilaisuuteen. Viralliset kielet ovat bosnia, serbia ja kroatia. Bosnia ja Hertsegovinassa on runsaasti mineraalivaroja, pääasiassa rautamalmi, ruskohiili, bauksiitti, lyijysinkkimalmi, asbesti, kivisuola, bariitti jne. Vesivoimaa ja metsävaroja on runsaasti, ja metsien peittoalueen osuus on 46,6% koko Bosnia ja Hertsegovinan alueesta.

Bosnia ja Hertsegovina koostuu kahdesta yksiköstä, Bosnia ja Hertsegovinan federaatiosta ja Serbian tasavallasta. Bosnia ja Hertsegovinan federaatio koostuu 10 valtiosta: Unna-Sana, Posavina, Tuzla-Podrinje, Zenica-Doboj, Bosna-Podrinje, Keski-Bosnia Osavaltiot, Hertsegovina-Neretva, Länsi-Hertsegovina, Sarajevo, Länsi-Bosnia. Republika Srpskalla on 7 piiriä: Banja Luka, Doboj, Belina, Vlasenica, Sokolac, Srbine ja Trebinje . Vuonna 1999 perustettiin Brčkon erityisalue, suoraan valtion alaisuuteen.

Kansallinen lippu: Taustan väri on sininen, kuvio on iso kultainen kolmio ja kolmion toisella puolella on rivi valkoisia tähtiä. Ison kolmion kolme puolta symboloivat kolmea pääryhmää, jotka muodostavat Bosnia ja Hertsegovinan tasavallan, nimittäin muslimien, serbien ja kroatialaisten etnisiä ryhmiä. Kulta on auringon kirkkaus, joka symboloi toivoa. Sininen tausta ja valkoiset tähdet symboloivat Eurooppaa ja osoittavat, että Bosnia ja Hertsegovina on osa Eurooppaa.

6. vuosisadan lopulla ja 7. vuosisadan alussa jotkut slaavit muuttivat etelään Balkanille ja asettuivat Bosniaan ja Hertsegovinaan. 1200-luvun lopulla slaavit perustivat itsenäisen Bosnian ruhtinaskunnan. 1400-luvun lopulla Bosnia oli eteläslaavilaisten voimakkain maa. Siitä tuli Turkin hallussa 1463 jälkeen, ja Itävallan-Unkarin valtakunta miehitti sen vuonna 1908. Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1918 eteläiset slaavilaiset perustivat Serbian, Kroatian ja Slovenian kuningaskunnan, joka nimettiin uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi vuonna 1929. Bosnia ja Hertsegovina oli osa sitä ja jaettiin useisiin hallinnollisiin maakuntiin. Vuonna 1945 kaikkien Jugoslavian etnisten ryhmien ihmiset voittivat antifasistisen sodan ja perustivat Jugoslavian liittotasavallan (nimettiin uudelleen Jugoslavian sosialistiseksi liittotasavallaksi vuonna 1963), ja Bosnia ja Hertsegovinasta tuli Jugoslavian liittotasavallan tasavalta. Maaliskuussa 1992 Bosnia ja Hertsegovina järjesti kansanäänestyksen siitä, onko maa itsenäinen vai ei. Bosnia ja Hertsegovina kannatti itsenäisyyttä, ja serbit vastustivat äänestystä. Sen jälkeen Bosnia ja Hertsegovinan välillä puhkesi kolmen ja puolen vuoden sota. Bosnia ja Hertsegovina liittyi Yhdistyneisiin Kansakuntiin 22. toukokuuta 1992. 21. marraskuuta 1995 Yhdysvaltain suojeluksessa Jugoslavian Serbian tasavallan presidentti Milosevic, Kroatian tasavallan presidentti Tudjman ja Bosnia ja Hertsegovinan tasavallan presidentti Izetbegovic allekirjoittivat Daytonin, Bosnia ja Hertsegovinan rauhansopimuksen. Sota Bosnia ja Hertsegovinassa on ohi.

Sarajevo: Bosnia ja Hertsegovinan (Sarajevo) pääkaupunki Sarajevo on tärkeä teollisuus- ja rautatiekuljetuskeskus, joka oli kuuluisa ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta (Sarajevon tapaus). Sarajevo sijaitsee lähellä Boyana-jokea, Sava-joen sivujokea, muinaista kaupunkia, jota ympäröivät vuoret ja kauniit maisemat. Sen pinta-ala on 142 neliökilometriä ja väkiluku 310 000 (2002).

Sarajevo on vaihtanut nimeään useita kertoja historiassa, ja sen nykyinen nimi tarkoittaa turkkiksi "sulttaanin kuvernöörin palatsi". Tämä osoittaa, että turkkilaisella kulttuurilla on syvä vaikutus kaupunkiin. Vuonna 395 jKr., Maximusin tappion jälkeen, keisari Theodosius I muutti Länsi- ja Itä-imperiumin välisen rajan Sarajevon lähialueelle ennen kuolemaansa, jolloin Sarajevo oli vain vähän tunnettu kaupunki. 1400-luvun lopulla Turkin Ottomaanien valtakunta kukisti Serbian, miehitti Bosnia ja Hertsegovinan ja pakotti paikalliset asukkaat siirtymään islamiin, jolloin jotkut asukkaista olivat muslimeja. Samanaikaisesti Itävalta-Unkari-imperiumi aseisti serbit ja käytti heitä vartioimaan rajoja itselleen, ja siitä lähtien alkoi vuosisatoja kestävä taistelu. Historiallisesti entisen Jugoslavian keskiosaa pitkin (tarkemmin Bosnia ja Hertsegovinan kautta) katoliset ja ortodoksiset, kristityt ja islamilaiset, saksalaiset ja slaavit, venäläiset ja länsimaalaiset ovat kaikki taistelleet täällä epätoivoisesti. Sarajevon strategisesta asemasta on siis tullut erittäin tärkeä. Vuosien sodat tekivät tästä vähän tunnetusta kaupungista tunnetun kaupungin, josta tuli eri ryhmittymien välisen kilpailun keskipiste ja siitä tuli lopulta Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki.

Sarajevo on muinainen kaupunki, jossa on kauniit maisemat, ainutlaatuinen ulkonäkö kaupungissa ja erilaiset arkkitehtoniset tyylit. Koska se on vaihtanut omistajaa useita kertoja historiassa, eri hallitsijat ovat tuoneet kaupunkiin kaikenlaisia ​​etnisiä tapoja ja uskontoja, mikä tekee siitä itäisen ja länsimaisen talouskulttuurin risteyksen ja vähitellen kehittynyt kaupungiksi, joka sulautuu itään ja länteen. . Kaupungissa on sekä 1800-luvun itävaltalaistyylisiä ruskeita rakennuksia, itämaistyylisiä paviljongeja että turkkilaistyylisiä käsityöpaikkoja.

Keskikaupunki on enimmäkseen klassisia rakennuksia Itä-Unkarin valtakunnan aikakaudelta. Katoliset kirkot, ortodoksiset kirkot ja islamilaiset tornien tornit jaetaan torniin koordinoidusti kaupungissa. Sarajevon muslimiväestön osuus on yli kolmasosa, joten se on paikka, jossa muslimit elävät. Siksi Sarajevo tunnetaan nimellä "Euroopan Kairo" ja "Euroopan muslimipääkaupunki". Kaupungissa on yli 100 moskeijaa, joista vanhin on 1500-luvulla rakennettu Archi-Hislu-Bekin moskeija. Kaupungin museossa on myös kuuluisa heprealainen käsikirjoitus "Hagada", joka on harvinainen pyhäinjäännös, kuten erilaiset legendat ja anekdootit, joihin viitataan juutalaisessa "Raamatun" tulkinnassa. Bosnian ja Hertsegovinan sodan jälkeen muodostunut vahva islamilainen ilmapiiri saa sinut joskus tuntemaan olevasi Lähi-idän arabimaailmassa. Tämä ainutlaatuinen tyyli eroaa selvästi muista perinteisistä eurooppalaisista kaupungeista, joten Sarajevo tunnetaan nyt nimellä Euroopan Jerusalem.

Lisäksi Sarajevo on myös maaliikenteen keskus ja Bosnia ja Hertsegovinan talous- ja kulttuurikeskus. Päätoimialoja ovat voimalaitteet, autoteollisuus, metallinjalostus, kemia, tekstiilit, keramiikka ja elintarvikkeiden jalostus. Kaupungissa on myös yliopisto ja useita sairaaloita, joissa on Kaivoskoulu, ammattikorkeakoulu, tiede ja kuvataide.